Velkalaakson isännöintpavelut Oy

Oltiin eräänä tammikuisena iltana taas koko firman isännöintiporukka Tallinnassa. Laivamatka sekä siihen perään loppuilta hotellin kongressitiloissa olivat olleet täynnä pitkiä luontoja, joten kaiken infoähkyn jälkeen tunnelma nousi huomattavasti, kun päästiin loppuillasta saunomaan ja sen jälkeen erääseen hienoon ravintolaan syömään. Ruokailuun tullessa Eni oli selvästikin nauttinut saunakaljoja aivan liikaa ja hänellä oli vaikeaa istua hienon ravintolan ruokapöydässä huojumatta. Välillä hän tarttui valkoisiin pöytäliinoihin ja niistä vetämällä yritti välttää tuolilta kaatumisen, mutta muut isännöitsijät samassa pöydässä joutuivat tarraamaan myös pöytäliinaan kiinni, jottei kaikki lautaset olisi lentäneet lattialle.  Enin huonekaveri hotellissa oli jo syönyt, joten sovittiin, että huonekaveri taluttaa Enin hotellihuoneeseen nukkumaan, ennen kuin Eni sammuu ravintolaan. Ajoitus oli aivan oikea, sillä kun huonekaveri ja Eni olivat saapuneet omaan huoneeseensa, Eni oli oikaissut itse...

Taloyhtiön pyykkitelinettä oltiin siirtämässä. Olihan sen paikkaa jo yhtiökokouksessa aikaisemmin keväällä päätetty muutamalla metrillä siirtää, jotta lumitöitä olisi helpompi tehdä.  Eni asui itse samassa taloyhtiössä, missä hän oli isännöitsijänä, joten hän osallistui myös taloyhtiön talkoisiin, kun pyykkitelineen siirtoon loppukeväästä oltiin talkooporukalla ryhtymässä. Ennen kuin pyykkitelinettä oltiin vielä edes saatu kaivettua maasta ylös, joku mies alkoi parvekkeelta huudella. Kukaan ei tunnistanut, että mikä mies tai kuka hän oli, saattoi olla joku taloyhtiön asukkaan kylävieras. Eikä kukaan saanut huutelusta mitään selvää. Talkooporukka näytti sitten käsillään huitomalla, että tule vaan mukaan talkoisiin sieltä, ja tule tänne alas sanomaan. Kovan tuulen takia ei saa sanoista mitään selvää. Parkkeella huudellut mies tulikin alas pihalle, ja ilmoitti isännöitsijälle eli Enille armeijatyyliin 10 sentin päästä päin naamaa huutamalla, että hän vastustaa pyykkitelineen siirtoa, ...

Joskus aikoinaan oli tapana lähteä firman koko isännöintiporukka tammikuussa Tallinnaan. Tammikuussa oli ennen kevään kiireitä vielä aikaa yhdessä käydä läpi kaikki kevään tilinpäätöksiin liittyvät asiat ja hioa yhteiset toimintatavat kuntoon. Ja samalla myös pidettiin yhdessä hauskaa, mikä loi yritykseen hyvää yhteishenkeä. Myös kaikki yrityksen isännöintiharjoittelijat otettiin reissuun mukaan, olihan heillekin tarjolla laivamatkan aikana kokoustiloissa paljon hyviä luentoja, uutta tietoa ja mahdollisuus tutustua yrityksen kokeneempiin isännöitsijöihin. Eni oli hyvä laulumies ja musiikillisesti muutenkin musiikillisesti lahjakas. Eräässä Tallinnan suomalaisten suosimassa karaokebaarissa oli hyvä valikoima suomalaisia kappaleita, ja Eni alkoi laulaa Uralin pihlajaa - saaden kaikki pubin asiakkaat myös monet paikalliset siihen mukaan. Tässä vaiheessa meidän isännöintiharjoittelija marssi lavalle, alkoi tempoa mikrofonia itselleen ja olisi halunnut laulaa loppuosan kappaleesta Enin kans...

 Joskus on ihan pakko ihailla poliisin ja syyttäjälaitoksen saumatonta yhteistyötä taistelussa isännöintiin pesiytyneitä rikollisia vastaan. Siksi tämä postaus. 27.11.2025 tämän blogin kirjoittajalla piti alkaa mielenkiintoinen pääkäsittely Vantaan käräjäoikeudessa, jutussa jossa blogin kirjoittaja on asianomistaja, mutta myös syyttäjän kutsuma todistaja. Minut velvoitettiin saapumaan paikalle 600€ sakon uhalla. Olin ajamassa jo oikeuspaikalle, kun tuli soitto, että istunto onkin peruttu. Uusi aika ilmoitetaan myöhemmin. En uskonut ja luulin pilasoitoksi, joten kävin paikan päällä katsomassa, ja oli se sitten peruttu kuitenkin. Heräsi vaan epäilys, koska jutussa vastapuolena oleva Eni on mm tietomurtoasioissa varsin taitava. Jutussa syytettynä on Vantaalla toimiva toinen isännöitsijä, jonka poliisi ja syyttäjä epäilee tunkeutuneen luvatta minun yksityiseen rautio.mika@gmail.com -sähköpostiini kymmeniä kertoja. Koska kyseessä on yksityiselämään liittyviä henkilökohtaisia sähköpostej...

 "Meillä on täällä asiat nyt vähän solmussa..." Näin alkoi puhelu, jossa pyydettiin isännöintitarjousta. Tämä on ammattilaistehtävä isännöintialalla jo toimiville - miten ratkaisisit tällaisen tilanteen? Tarina alkaa näin: Eni oli hoitanut pientä noin 30 huoneiston kerrostaloyhtiötä jo useita vuosia. Ja joka vuosi häntä olivat hiillostaneet tietyt osakkaat ja muutamat hallituksen jäsenet, jotka halusivat, että autoille pitäisi saada katospaikkoja. Lopulta Eni päätti toimia. Hän laittoi nastalla ruutupaperin taloyhtiön ilmoitustaululle saatetekstillä, että "Nyt kaikki ne, jotka omakustanteisesti haluavat itselleen ja autolleen katospaikan, niin nyt nimi tähän listaan". Kahdeksan nimeä tuli. Tässä kävi Enin mielestä oikein hyvä tuuri, koska parkkialueen viimeinen rivistö oli juurikin 8 autopaikan levyinen, joten nyt sitten rakennettaisiin tuohon kohtaa katospaikat, ja katospaikkaa haluavat autoilijat siirtyisivät parkkipaikan viimeiseen riviin, ja siellä nyt muutamat,...

Julkisuudessa ja jopa radiokanavilla ihmeteltiin, että miten joku ihminen - jolla on 100.000 euroa rahaa, niin miten voi olla samalla niin tyhmä, että lähettää 100.000 euroa Nigeriaan toiveena saada sieltä kaunis vaimo? Poliisikin tiedotti asiasta, että pankin pyynnöstä poliisi oli useitakin kertoja onnistunut saamaan rahansiirrot estetyksi. Mutta loppu viimein tekijä onnistui jollain tavalla kuitenkin, ja lopulta kaikki rahat päätyivät huijareille. Vaimo ei kuitenkaan koskaan Nigeriasta saapunut perille asti. Mutta kuka oli tämä mystinen vaimonkipeä henkilö, joka sinnikkäästi uskoi vaimon saamiseen? Asia lopulta selvisi, kun kuunteli korva tarkkana isännöitsijöiden kahvipöydissä. Enillä oli isännöitävänä pieni rivitalo, jossa oli alkamassa putkiremontti. Putkiremonttia varten oli juuri nostettu suurehko summa rahaa taloyhtiön tilille. Tuohon aikaan ei vielä ollut käytössä ns. "limiittitili", jollainen nyt aina liitetään taloyhtiön pankkitiliin, ja josta maksetaan laskuja ain...

1970-luvun kerrostaloissa (ja vielä jonkin matkaa 1980-luvun kerrostaloissakin) tyypillisin kylppärin rakenne oli sellainen, että kylpyhuoneeseen oli asennettu perinteinen kylpyamme, jonka päällä oli suihku. Ja kylpyammeen kyljessä oli kiinni lämmityspatteri. Lattiassa oli vedeneristeenä linoleum-muovimatto. Kylpyammeen pohjasta tuli ammeen viemäriputki lattiakaivon päälle niin, että vesivahinkoja sattui melko harvoin, vaikka linoleum -maton vedeneristyskyky oli mennyt jo aikoja sitten. Kun sitten aika kului ja paikat hapristuivat siinä määrin, että osakkaat yksi kerrallaan alkoivat tekemään kylpyhuoneremontteja (yleensä tämä tapahtui 1990-luvulla), niin useimmiten remontin yhteydessä vanha linoleum -matto poistettiin lattiasta, lattia ja seinä vesieristettiin 1990-luvulla käyttöön tulleilla siveltävillä vedeneristeillä ja sen jälkeen lattia ja seinät laatoitettiin. Lopuksi seinille asennettiin kalusteet eli käsienpesuallas ja suihku.  Vanha amme jäi tässä yhteydessä aina ylimääräi...

  Tuntemattoman Sotilaan hahmoissa kirjailija Väinö Linnalla oli jokaisella hahmolla jokin/joitakin esikuvia. Samoin on tässä blogissa. Tässä ei osoitella ketään sormilla, eikä oikeilla nimillä. Myös yrityksen nimi ja logo on keksitty ja siinä on pieniä kirjoitusvirheitä. Mutta eipä aivan virheetöntä ole ollut yrityksen toimintakaan. Isännöitsijä saa taloyhtiössä kaikkien tai ainakin AsOy:n hallituksen luottamuksen (muuten häntä ei olisi valittu), ja lisäksi isännöitsijä saa yhtiön yleisavaimen, tilinkäyttöoikeudet ja vaikka ja mitä. 20 vuotta on lyhyt aika (tunnen monia jotka ovat olleet alalla yli 40 vuotta), mutta jo sen 20 vuoden aikana, mitä itse olen ollut alalla, kaikki asiat ovat muuttuneet ja kehittyneet ja myös monimutkaistuneet. Ihmettelen, miten nyt alalle tulevat ollenkaan ehtivät kaiken tämän sisäistää. Ala on muuttunut. Tekniikka on muuttunut. Lainsäädäntökin on muuttunut. Kun aloitin, kaikilla oli toimistolla vielä pöytäpuhelimet. Kännyköitä ei riittänyt kuin ylimmi...